11. maaliskuuta 2017

DIY Sohvapöytä

Jipii! Nyt on kauan haaveilemani sohvapöytä valmis. Kovin suuri urakkahan tämä ei ollut, mutta projektia venytti se, että tässä oli pari kuukautta taukoa koko hommasta. Tuunailin pöytää vanhempieni luona, koska sieltä löytyy hyvät tilat ja kaikki mahdolliset vermeet askarteluun. Aloitin projektin viime visiitillä tammikuun lopussa, ja nyt heti perään maaliskuussa sain sen valmiiksi.


Lähtötilanteesta enemmän tässä postauksessa.



Pöytä löytyi siis vanhan aittamme vintiltä, ja se oli todella kurjassa kunnossa. Aloitin projektin purkamalla pöydän palasiksi, ja totesin jo alkumetreillä ettei alkuperäisestä pöytälevystä tule enää käyttökelpoista. Puisesta viilulevystä irtoili palasia ja ihmekös tuo, kun pöytä on isäni mukaan peräisin vuodelta -63! 

Metalliset putkijalat olivat jo melko ruostuneet ja hioin niitä useampaan kertaan ensin karkeammalla ja sitten hienommalla hiekkapaperilla. Maalaushommaan nakitin poikaystäväni.  En uskaltanut enää itse maalailla, jos vaikka siitä katkusta olisi beibille haittaa. Ei se ainakaan kovin terveelliseltä haise.. Kiiltävää mustaa spraymaalia laitettiin kaksi kerrosta, ja lopputuloksesta tuli todella hyvin peittävä ja tasainen. 

Uuden pöytälevyn ostin valmiina kaupasta. Liimapuulevy on akaasiaa, eikä siis aivan alkuperäisen kaltainen. Omaa silmääni kuitenkin miellytti tuo puun väri kovasti viilulevyn sijaan, joten ajattelin että miksei! Väritys kun sopi mielestäni hyvin pöydän tyyliin.

Myös lehtiteline piti tosiaan väännellä takaisin alkuperäiseen muotoonsa, sillä ukkini oli aikoinaan väännellyt sitä VHS-nauhurin sijoitusta varten vaakatasoon. Onneksi metalli oli sen verran heppoista että sen sai ihan vasaroimalla takaisin vanhaan malliin, eikä sen kummoisempia hitsaustaitoja tarvittu.


Mielestäni lopputulos on todella hyvä, vaikka vähän alkuperäinen malli onkin ollut erilainen. Myöhemmin vielä öljyän tason puuöljyllä, jolloin puun väri hieman vielä tummuu. Tälläinen pehmeä puu myös kuluu ajan mittaan, mutta tähän pöytään elämän jäljet sopivat mielestäni hyvin. 

Mitäs tykkäätte lopputuloksesta?

2 kommenttia:

  1. Tuostahan tuli todella nätti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Eikä tosiaan ollut iso urakka, kun vain tarttui toimeen :)

      Poista