2. huhtikuuta 2017

Vastaukset kysymyksiin - Logopedia & yliopisto-opiskelu

Nyt olisi luvassa nämä lupaamani vastaukset kysymyksiin logopediasta ja yliopisto-opiskelusta yleensäkin. Muotoilin tämän nyt tällaisen infon muotoon, ja yhdistelin eri kysymyksiä, kuitenkin niin että saatte mieltänne askarruttaviin asioihin vastauksia.


#1 Kielitaito

Kuinka paljon tarvitsee osata englantia? Miten selvitä vieraskielisistä teksteistä yliopistossa?
Kuten aiemminkin olen maininnut, yliopisto-opinnoista tuskin millään alalla selviää pelkästään suomenkielen avulla läpi. On siis välttämätöntä hallita englanti edes jotenkuten. Perusteiden luulisi olevan jo kaikilla hallussa, sillä nykyistä peruskouluakaan ei pääse ilman englanninkielen opintoja läpi. Ja kaikki yliopistoon, etenkin logopedian alalle pyrkivät, ovat varmastikin käyneet myös lukion englanninkurssit. 

Englannin kieltä tarvitsee yliopistossa eri oppiaineiden kursseilla. Tähän mennessä olen tarvinnut sitä eniten psykologian tentteihin valmistautuessa, sillä kirjallisuus on ollut jenkkivoittoista. Olen käyttänyt myös jo heti ensimmäisen vuoden aikana englanninkielisiä logopedian materiaaleja, esimerkiksi esseiden lähdekirjallisuutena. Lisäksi yliopisto-opinnoissa täytyy tietenkin suorittaa pakolliset kielten kurssit: akateeminen englanti, ruotsi ja yksi ylimääräinen, vapaavalintaisen kielen kurssi. 

Paljon on tietenkin kiinni omasta oppimismotivaatiosta. Siitä, paljonko on valmis uhraamaan aikaa ja vaivaa vieraskielisten aineistojen läpikäyntiin. Itse kirjoitin englannista aikanaan "vain" C:n. En todellakaan ollut vahvoilla lukion englanninopinnoissa, ja koen etenkin kieliopin olevan itselleni edelleen jollain tasolla haastavaa. Osaan kuitenkin puhua sujuvaa englantia arkisissa tilanteissa. Mielestäni siis tuo kirjoitusten arvosana ei kerro kaikkea. Ymmärrän huonosta kielioppitaidostani huolimatta melko hyvin myös akateemisia englanninkielisiä tekstejä. Mitä pidemmälle logopedian opinnot etenevät, sitä paremmaksi harjaannun tieteellisten vieraskielisten tekstien lukemisessa. Oppiminen motivoi sitten yrittämään entistä kovemmin!


#2 Matematiikka

Olen huono matematiikassa, kannattaako yrittää hakea logopedialle? Tarvitseeko pääsykokeissa laskupäätä?
Mikään matematiikkanero ei tarvitse olla logopedian alalle päästäkseen, tai opinnoissa pärjätäkseen. Pääsykokeissa ei tarvitse matematiikan taitoja laisinkaan. Myöskään opinnoissa ne eivät ole suuressa roolissa.

Toki esimerkiksi tilastotieteen pakollisilla kursseilla numeroihin törmää jo ensimmäisenä vuotena.  Asiat ovat mielestäni kuitenkin varsin simppeleitä. Jos kandia tai gradua lähtee tekemään kvantitatiivisella tutkimusotteella, tulee silloin toki hallita ainakin tilastomatemaatiikka tarkemmin. Omiin aihevalintoihinsa ja tutkimusotteisiinsa voi kuitenkin onneksi vaikuttaa, eikä ole pakko koskeakaan monimutkaisiin numeroaineistoihin, jos niin ei halua. Itse inhoan matikkaa ja numeroita kaikissa muodoissa, enkä koskaan ole ollut mitenkään etevä sillä saralla.


Logopedia-ja-yliopisto-opiskelu


#3 Lukio-opinnot ja ylioppilaskirjoitukset

Mitä aineita kannattaa kirjoittaa? Kuinka hyvä YO-todistus pitää olla sisäänpäästäkseen?
Itse kirjoitin aikoinaan yhteensä kuusi ainetta: äidinkieli, keskipitkän ruotsi, pitkä englanti, lyhyt venäjä, psykologia, ja terveystieto. Kirjoitin L:n äidinkielestä, terveystiedosta ja psykologiasta. Joten kun Tampereen yliopisto antoi pisteitä äidinkielestä + kahdesta muusta aineesta, oli se minulle paras vaihtoehto.

Esimerkiksi silloisessa (ja nykyisessä, haha) kotikaupungissani Oulussa annettiin pisteitä kielistä ja matematiikasta. Ne olivat omia heikkouksiani, joten Ouluun ei kannattanut tietenkään hakea, kun halusin maksimoida mahdollisuuteni sisäänpääsyyn. Yliopiston valinnalla voi siis taktikoida. Pelkällä YO-todistuksella ei kuitenkaan sisälle päästä, joten ei kannata antaa liikaa painoarvoa oman ylppäritodistuksen märehtimiselle.


#4 AMK vs. yliopisto

Onko logopedian opiskelu/yliopisto-opiskelu kuinka vaikeaa? Miten AMK ja yliopisto eroaa toisistaan?
Olen itse viihtynyt paremmin yliopistossa, mutta se tuskin johtuu siitä että se on yliopisto. Olen vain nyt sattunut löytämään oman alani, joten tottakai tämän lukukauden opinnot ovat olleet mieluisampia kuin edellisvuoden. Kätilöopinnot AMK:ssa loppuivat myös osaltani melko lyhyeen (puoli vuotta), joten en koe että voisin kovinkaan paljoa ammattikorkeakoulun opinnoista sanoa.

Voin kuitenkin sanoa, että stereotyyppinen ajattelu siitä, että yliopisto olisi jotenkin haastavampi, pitää jossain mielessä paikkansa. Ei välttämättä kaikkien alojen kohdalla, mutta puhun omasta kokemuksestani, eli vertaan kätilöopintoja logopedian opintoihin. Logopedialla olen saanut tehdä paljon enemmän työtä pysyäkseni mukana opinnoissa, ja opiskeltava asia on ollut paljon haastavampaa. Olen käyttänyt aikaa hurjan paljon enemmän koulujuttuihin, kuin mitä edellisenä syksynä. Ajattelisin kuitenkin, että AMK:ssa opinnot voivat tuntua raskailta silloin kun joutuu olemaan oikeassa työelämässä työharjoitteluiden aikana.

Logopedia-ja-yliopisto-opiskelu


#5 Opiskelutekniikat

Millaisia opiskelutekniikoita käytin pääsykokeisiin valmistautuessa? Millaisia kuvia piirtelin?
Pääsykokeisiin valmistautuessa käytin hyvin monenlaisia tekniikoita. Tein piirroksia, ajatuskarttoja, listauksia... Kirjoittelin asioita vihkoihin, kirjan sivuihin, ja post-it-lapuille.

Minua on pyydetty jakamaan tekeleitäni, mutta täytyy sanoa että niistä ei kyllä kukaan hyötyisi. Idea on minulla nimenomaan ollut, että opin parhaiten niitä söherryksiä tehdessäni. Toki joistakin piirroksista ja mindmapeista opiskelin oikeastikin asiaa kerratessani, mutta suurin anti oli ehkä juuri se itse tekeminen.

 Kaikkien olisikin hyvä tunnistaa juuri se itselle sopivin ja tehokkain opiskelutekniikka, kopioimisen ja matkimisen sijaan. Voin kuitenkin kaikille tekemällä oppijoille tai visualisteille suositella tätä söherrys-töherrystekniikkaa. Itselleni toimi parhaiten värikkäät kuvat, joita tein mm. ihmisen anatomiaa opiskellessa. Parhaiten mieleen jäi kaikki hölmön ja hassun näköiset taideteokseni, joten turhan vakava ei välttämättä opiskellessa kannata olla. Uskalla siis rohkeasti kokeilla eri juttuja, mikä jää mieleen parhaiten.

Muistisäännöistä kyseltiin myös, mutta tylsää kyllä, niitä ei ole. Kirjoittelin esimerkiksi hermojen nimiä listauksiksi ja pänttäilin rimpsuja sata kertaa. Pyysin muita kyselemään rimpsuja minulta, ja välillä tein myös kirjallisia kokeita itselleni.


#6 Aikataulutus

Onko myöhäistä aloittaa valmistautuminen? Paljonko on käytettävä aikaa pääsykokeisiin valmistautuessa?
Koskaan ei ole liian myöhäistä! Niin lukemisen aloittaminen, kuin sen järkevän aikataulutetun lukusuunnitelman tekokaan. Se, kuinka kauan aikaa on pääsykoepänttäykseen käytettävä, riippuu toki jokaisen omasta elämäntilanteesta. Jos on vara panostaa kaikki paukut lukemiseen, voi vieläkin aloittaa valmistautumisen. Jos taas suurin osa ajasta menee muissa opinnoissa tai työelämässä, voi tehdä jo aika tiukkaa näin reilua kuukautta ennen aloittaa pänttäys. Mieti siis paljonko aikaa on käytettävissä ja paljonko olet valmis panostamaan opiskeluun.

Jos oletkin jo opiskellut pääsykokeisiin pidemmän aikaa, voi nyt olla hyvä hetki tarkistaa oma eteneminen, ja se, miten jakaa loppuajan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti